SESKOn historia
SESKOn toiminnan merkkipaaluja
1926
Suomen Standardisoimislautakunta (perustettu 1924) asetti Suomen Sähköteknillisen Standardisoimiskomitean (Sähkökomitean) laatimaan sähköalan SFS-standardeja ja muita suosituksia.
1930
Julkaistiin Sähkökomitean laatimat Varmuusmääräykset kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksenä sekä Sähkötarkastuslaitoksen Käsikirjana nro 1.
1933
Julkaistiin ensimmäiset sähköalan SFS-standardit, jotka koskivat mm. standardijännitteitä, sähkömittayksikköjä ja piirrosmerkkejä.
1943
Suomen Sähköinsinööriliitto asetti uuden Suomen Sähköteknillisen Standardisoimiskomitean jatkamaan sodan johdosta keskeytynyttä standardisoimistyötä - nyt myös puolustusvoimien tarpeita varten.
1949
Suomi liittyi sähköalan kansainvälisen standardisoimisjärjestön (IEC, perustettu 1906) jäseneksi
1954
SESKO-lyhenne otettiin käyttöön sanojen Suomen, Elektrotekniska, Standardisoimis-, Komitea alkukirjaimista.
1960
Perustettiin EEC- ja EFTA-maat käsittävä sähköalan eurooppalainen standardisoimisjärjestö (CENEL), jonka jäseneksi SESKO tuli EFTAn kautta.
1965
Perustettiin SESKO Suomen Sähköteknillinen Standardisoimisyhdistys ry - Finlands Elektrotekniska Standardiseringsförening rf. Perustajajäseninä oli 13 sähköalan yhdistystä. Perustamiskirjan allekirjoittajina olivat Suomen Sähköinsinööriliitto ry, Suomen Sähkölaitosyhdistys ry ja Suomen Sähköteollisuusyhdistys ry. Sähkötarkastuslaitos ry palkkasi SESKOn toimistoon toiminnanjohtajan, standardisoimisinsinöörin ja osapäiväisen konekirjoittajan.
1966
SESKO ryhtyi julkaisemaan SESKO TIEDOTTAA -lehteä, joka ilmestyy edelleen kuusi kertaa vuodessa, osittain myös sähköisessä muodossa.
1968
Suomen valtio liittyi SESKOn yhdeksi jäseneksi, jota edusti aluksi viisi laitosta. Myöhemmin valtion laitokset liittyivät suoraan jäseniksi. Nykyisin jäseniä ovat Turvatekniikan keskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Viestintävirasto.
1971
SESKOn toimintaa laajennettiin sähkölaitosalalle palkkaamalla toimistoon lisää yksi standardisoimisinsinööri.
1972
Suomi sai ensimmäisen kansainvälisen komiteapuheenjohtajuuden (IEC/TC 62).
1973
CENEL-järjestö ja pelkästään EEC-maat käsittävä CENELCOM- järjestö yhtyivät uudeksi sähköalan eurooppalaiseksi standardisoimisjärjestöksi (CENELEC), jonka jäseneksi SESKO tuli CENELin kautta. Pienjännitedirektiivi tuli voimaan.
1975
SESKOn aloitteesta Suomen Standardisoimisliitto ryhtyi maksamaan toimialayhteisöille laadintakorvausta SFS-standardeista ja -käsikirjoista.
1978
SESKOn toimintaa laajennettiin elektroniikka-alalle palkkaamalla toimistoon lisää yksi standardisoimisinsinööri.
1979
SESKO järjesti CENELECin 5. yleiskokouksen Finlandia-talossa, puheenjohtajana toimi järjestön presidentti A.K. Edwards.
1982
SESKO liittyi elektroniikan komponenttien eurooppalaisen standardisointi- ja sertifiointijärjestön (CECC) jäseneksi. CECC sulautui CENELEC-järjestöön 1995.
1983
Kalervo Rudanko valittiin CENELECin varapresidentiksi vuosiksi 1983-84.
1984
SESKOn viralliseksi nimeksi vahvistettiin Suomen Sähköteknillinen Standardisoimisyhdistys SESKO ry.
1985
SESKO järjesti 20-vuotisjuhlaillallisen. Pitkäaikaiset komiteapuheenjohtajat palkittiin kunniakirjoilla.
1987
Kimmo Saarinen valittiin CECC:n varapresidentiksi vuosiksi 1987-89 ja uudelleen vuosiksi 1990-92.
1988
SESKO järjesti CENELEC-järjestön 24. yleiskokouksen Helsingissä. Kokouksen avasi kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen ja sen puheenjohtajana toimi järjestön presidentti Rudolf Winckler.
1990
SESKO järjesti 25-vuotisjuhlaseminaarin, pääpuhujana CENELECin presidentti Gordon Gaddes. Kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin Erkki Yrjölä ja kunniajäseneksi kutsuttiin Matti Karttunen. Erkki Yrjölän laatima sähköalan standardisoimistyön historiikki ilmestyi.
1992
Kaikki sähköalan eurooppalaiset EN-standardit saatettiin voimaan Suomessa ennen EU:n sisämarkkinoiden avautumista.
1993
Suomi sai ensimmäisen kansainvälisen komiteasihteeristön (IEC/SC 12G, nyk. TC 100/TA 5). SESKO saavutti kaikkien aikojen ennätyksen julkaisemalla 3 208 sivua SFS-standardeja.
1994
SESKO irtaantui taloudellisesti Sähkötarkastuskeskuksesta ja otti käyttöön komiteakohtaisen osallistumismaksun toiminnan rahoittamiseksi.
1995
SESKO järjesti 30-vuotisjuhlaseminaarin, pääpuhujana IEC:n presidentti Hans Gissel. Kalervo Rudanko kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi.
1996
SESKO avasi Internetissä yli 50 sivua käsittävän www-sivuston.
1997
SESKOn toimintaa laajennettiin sähköasennusalalle palkkaamalla toimistoon hankkeen vetäjäksi projektipäällikkö.
1999
SESKO julkaisi yhteistyössä Suomen Standardisoimisliitto SFS:n kanssa pienjänniteasennuksia ja sähkötyöturvallisuutta koskevat SFS-standardit, joilla korvattiin entiset Sähkötarkastuskeskuksen määräykset.
2000
SESKO järjesti 35-vuotisjuhlaseminaarin, pääpuhujana IEC:n presidentti Mathias Fünfschilling. Otso Kuusisto kutsuttiin kunniajäseneksi. Jaettiin ensimmäiset viisi Erkki Yrjölä -mitalia.
2001
IEC, CENELEC ja SESKO siirtyivät täydellisesti sähköisiin työmenetelmiin. Suurjänniteasennuksia koskeva SFS-standardi ilmestyi.
2002
SESKO ryhtyi järjestämään kevätseminaareja vuosikokouksen yhteydessä. Standardisointilakiesitys eduskuntaan. Sähkösanaston 3. painos ilmestyi CD-levynä.
2003
Yhdistyksen viralliseksi nimeksi vahvistettiin lyhyesti SESKO ry. SESKO järjesti CENELEC-järjestön 43. yleiskokouksen Helsingissä. Puheenjohtajana toimi järjestön presidentti Ulrich Spindler. Sähkötyöturvallisuusstandardin myynti ylitti 25 000 kpl.
2004
Hallitus hyväksyi SESKOn kehittämissuunnitelman. Yhdistystä alusta alkaen johtanut Tuomo Ilomäki jäi eläkkeelle. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Sinikka Hieta-Wilkman.
2005
SESKO 40 vuotta. Juhlaseminaarissa kansainvälisiä sähköalan standardointijärjestöjä edustivat pääjohtaja Elena Santiago CENELECistä ja johtaja Alan Maislisch IEC:stä. Rainer Smått kutsuttiin kunniajäseneksi.
2006
IEC:n 100-vuotisjuhlia vietettiin Berliinissä. Jorma Rutanen ja Pekka Talmola palkittiin ensimmäisinä suomalaisina IEC:n 1906 Awardilla. SESKOn matka-avustusjärjestelmä valittiin yhdeksi parhaaksi eurooppalaiseksi käytännöksi useiden satojen ehdotusten joukosta.
2007
Kimmo Saarinen valittiin viidennelle kaudelle SESKOn hallituksen puheenjohtajaksi. Leo Laaksonen valittiin CENELECin hallituksen CA:n jäseneksi. Sähköammattilaiset hankkivat käyttöönsä pienjännitesähköasennuksia ja sähkötyöturvallisuutta käsittelevää SFS-käsikirjaa 600 ja 144 yhteensä yli 4 000 kappaletta. Tehtiin tutkimus standardointityön osallistumismotiiveista.
2008
Suomen Valoteknillinen Seura ry hyväksyttiin SESKOn 22. jäseneksi. Markku Norhio valittiin komitean IEC SC 34C puheenjohtajaksi. Sinikka Hieta-Wilkman valittiin SFS:n standardisoimislautakunnan puheenjohtajaksi kaudelle 2008 – 2010. SESKOn verkkosivut uudistettiin.
2009
SESKOn hallituksen puheenjohtaja Kimmo Saarinen ja ryhmäpäällikkö Eero Sorri saivat IEC 1906 Award -palkinnot. Sähkömestarien ja Sähköyliasentajien yhdistys ry. hyväksyttiin SESKOn jäseneksi. Ennätykselliset yhdeksän Sähköteknisen alan standardikäsikirjaa julkaistiin.