Talouden virstanpylväitä 1965 – 1994

1965: SESKOn perustamisvaiheessa rahoitus ja kustannukset olivat enemmän tai vähemmän satunnaisavustusten varassa.

1972: SESKOn taloudellinen tila oli aiheuttamassa vakavan jarrun toiminnan myönteiselle kehitykselle yhden jäsenyhteisön yksin ylläpitäessä SESKOn toimistoa.

1973: Taloudellinen yhdentyminen Länsi-Euroopassa johti CENELEC-järjestön perustamiseen ja myös Suomen jäsenyyteen tässä järjestössä. Toimiston velvoitteet lisääntyivät.  Työvoimapulasta ja taloudellisista vaikeuksista huolimatta SESKOn toiminta vakaantui tyydyttäväksi.

1979: Laajentuneen toiminnan ja kustannusten voimakkaan nousun vuoksi SESKOn tilinpäätös jäi tappiolliseksi. Tilanteen odotettiin parantuvan, kun tekeillä olevien laajojen standardien myyntituotto olisi käytettävissä.

1983: SESKOn taloudellinen tulos oli 1982 alijäämäinen vähäisten laadintakorvaustulojen vuoksi. Standardointikomiteoiden työn tuottavuuteen ryhdyttiin kiinnittämään lisää huomiota.

1987: SESKO tehosti SFS-standardien ja SFS-käsikirjojen markkinointia, mikä paransi taloudellista tilannetta.

1990: SESKOn aseman vahvistamista ja rahoituksen turvaamista selvitettiin Sähkötarkastuskeskuksen (SETI) kanssa. Ehdotuksen seurauksena  annettuun valtioneuvoston asetukseen lisättiin säännös, jonka mukaan SETIn tehtävänä on myös sähköalan standardointitoiminnan tukeminen. Hyväksyttyyn sähkölain muutokseen sisällytettiin oikeudellisesti tärkeä säännös siitä, että teknisissä määräyksessä ja ohjeissa voitiin viitata standardeihin.

1991: Sähkötarkastuskeskuksen kanssa 15. helmikuuta allekirjoitettu yhteistyösopimus selvensi SESKOn asemaa ja rahoitusta. Sopimuksen mukaan SESKO huolehtii sähköturvallisuustyössä tarvittavien standardien laadinnasta ja saa Sähkötarkastuskeskukselta siitä taloudellisen korvauksen.

1992: SESKOn hallitus hyväksyi huhtikuussa varapuheenjohtaja Kalervo Rudangon työryhmän raportin SESKOn toiminnan kehittämisestä. Raportin mukaan standardoinnin merkitys kansallisen lainsäädännön tukena ja vapaan markkinatalouden ohjaajana kasvaisi voimakkaasti. Siten SESKOn asema ja itsenäinen rooli korostuisi tulevaisuudessa niin viranomaisten kuin elinkeinoelämänkin kannalta. Työryhmä suositti SESKOn toimiston juridista erottamista Sähkötarkastuskeskuksesta ja toiminnan rahoittamisen varmistamista.

1993: Sähkölaitteiden pakollisen ennakkotarkastuksen päättyminen merkitsi  muutospaineita standardoinnin tulevaan rahoitukseen.

1994: Kun Suomi luopui sähkölaitteiden pakollisesta ennakkotarkastuksesta, Sähkötarkastuskeskuksen aikaisemmin myöntämä rahoitustuki SESKOlle aleni olennaisesti.  SESKO otti käyttöön standardoinnin osallistumismaksun ja ryhtyi välittämään kansainvälisiä IEC- ja EN-standardeja.



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje