SK 11 Suurjänniteilmajohdot

SK 11 Suurjänniteilmajohdot

IEC TC 11, TC 7, CENELEC TC 11, TC 7X,  

Ilmajohtojen rakenteita käsit­telee IEC:n komitea  TC 11 Overhead lines ja vastaava CENELECin komitea. Ilmajohtojen johtimia koskevaa standardointia hoitaa IEC:ssä IEC TC 7 ja CENELECissä komitea CLC/TC 7X: Overhead electrical conductors Suomalainen SK 11 Suurjänniteilmajohdot -komitea seuraa edellä mainittujen  komiteoiden sekä niiden työryhmien toimintaa. Komitea valmistelee standardeihin tarvittavat kansalliset osuudet.

Standardien valmistelu

Ilmajohtojen rakenneosien standardeja valmistellaan IEC:ssä, mutta koko ilmajohtojen rakennetta koskevat standardit ovat CENELECin eurooppalaisen työn tulosta.  Suurjänniteilmajohtojen rakenteiden standardointia hankaloittaa se, että ilmajohtoihin vaikuttavat voimakkaasti ympäristön olosuhteet, kuten lämpötila, tuulen voimakkuus, korkeus merenpinnasta, valtamerten läheisyys ja maaperän ominaisuudet. Lisäksi eri maiden lainsäädännöt poikkeavat toisistaan.

Standardien sisältö

Euroopassa on laadittu standardisarja EN 50341, joka koskee kaikkia yli 1 kV ilmajohtoja. Sarjaan sisältyy perusstandardi ja eri maita koskevat lisästandardit. Perusstandardi on SFS-EN 50341-1 Vaihtosähköilmajohdot yli 1 kV jännitteillä. Osa 1: Yleiset vaatimukset. Yhteiset määrittelyt. Suomen erityisvaatimukset annetaan standardissa SFS-EN 50341-2-7 Vaihtosähköilmajohdot yli 1 kV jännitteellä. Osa 2-7: Suomen kansalliset velvoittavat määrittelyt.  Aikaisemman alle 45 kV ilmajohtoja koskevan standardisarjan EN 50423 sisältö on sisällytetty tähän standardisarjaan. Aikaisemman kansallisen standardin SFS 6003 Pienjänniteilmajohdot sisältö on myös yhdistetty Suomea koskevaan osaan 2-7. Siten käytössä on enää kaksi standardia ja se helpottaa standardien käyttöä. 

Ilmajohtojen mitoitus jakautuu mekaaniseen mitoitukseen ja sähköiseen mitoitukseen. Vaikka ilmajohdon pylväiden ja mastojen rakenne on samankaltainen, poikkeaa niiden mekaaninen mitoitus, koska johtimet aiheuttavat omat kuormituksensa ja ne siirtävät kuormituksia pylväiden välillä. Mekaanisessa mitoituksessa otetaan huomioon kuormitukset kuten tuuli ja jää, johdon vaurioitumisesta johtuvat varmuuskuormat, oikosuluista aiheutuvat mekaaniset voimat ja rakentamisen ja kunnossapidon aikaiset kuormat. Ilmasto vaikuttaa voimakkaasti varsinkin tuuli- ja jääkuormiin. Sähköinen mitoitus käsittää mm. vaatimukset jännitteisten osien välisille etäisyyksille ja jännitteisten osien etäisyydelle muista osista sekä maadoitusten vaatimukset. Sähköisen mitoituksen vaatimukset ovat samankaltaisia kuin standardissa SFS 6001.  

Standardin SFS-EN 50341-2-7:2023 muutokset verrattuna vuoden 2015 painokseen

Suomen uudistettu NNA SFS-EN 50341-2-7:2023 korvaa standardin edellisen painoksen vuodelta 2015 ja siihen on tehty jonkin verran päivityksiä ja täsmennyksiä verrattuna edelliseen painokseen. Näitä ovat mm. seuraavat:

  • Esipuheen tiedot on päivitetty.
  • Standardin soveltamista olemassa oleviin johtoihin on tarkennettu ottamalla huomioon
    Sähköturvallisuuslain (1135/2016) periaatteet.
  • Viitejulkaisut on päivitetty.
  • Taulukosta 4.1/FI.1 on poistettu maastoluokka IV (kaupungit).
  • Kohdassa 4.4.1.1/FI.1 on muutettu johtimen tehollisen korkeuden määrittelyä.
  • Kohdassa 4.4.1.2/FI.1 on muutettu jännekertoimen laskentatapaa.
  • Kohtaa 4.4.3.1/FI.1 (tuulikuormien laskentamenetelmä) on selkeytetty ja kohtaa 4.4.3.1/FI.3 (vastuskertoimet) on täsmennetty (mm. lisätty erityyppisten sauvojen vastuskertoimet sisältävä taulukko 4.4/FI.1).
  • Kohta 4.4.3.1/FI.4 (pylvääseen kiinnitettyjen laitteiden tuulikuormat) on lisätty.
  • Kohtaan 4.5.1/FI.1 (jäätymisluokat ja jääkuormaparametrit) on lisätty maininta perusarvoja suurempiin
    jääkuormiin varautumisesta runsaslumisilla alueilla.
  • Johtimen jääkuormavaatimuksia käsittelevää taulukkoa 4.5/FI.1 on yksinkertaistettu.
  • Eripituisten jänteiden vaikutusta koskevan kohdan 4.12.1 (kuormitustapaukset) kohtaa FI.2 on muutettu.
  • Kohdan 4.13/FI.2 tekstejä on muokattu hieman ja lisätty alakohta Tapaus 2f Erikoisjääkuorma (vesistöylitykset tms.). Vastaava lisäys on myös tehty taulukkoon 4.13/FI.1.
  • Kohdan 5.9.3/FI.3 (johto räjähdysvaarallisen tilan läheisyydessä) vaatimuksia on täsmennetty.
  • Kohtaa 5.9.6/FI.1 (ilmajohdon ja muiden sähkö- ja tietoliikennejohtojen risteämät) on täsmennetty.
  • Kohdassa 5.9.6/FI.2 (rinnakkaisten johtojen yhteispylväsrakenne) vaaditaan riippukaapelien
    vähimmäisetäisyydeksi 0,3 m.
  • Kohtaan 5.9.6/FI.4 (rinnakkaisten sähkö- ja tietoliikennejohtojen yhteispylväsrakenne) on lisätty suosituksia ja vaatimuksia valokuiduille.
  • Kohtaan 6.4.3/FI.2 (harusten maadoitus ja eristys) on lisätty etäisyysvaatimus yhteiskäyttöpylvään
    yläjännitepuolen eristimellä varustetun haruksen yläpuolen vähimmäisetäisyydelle alempi jännitteisestä johdosta.
  • Kohdassa 7.3.6.4/FI.1 on kuvattu teräksisen ristikkopylvään murtorajatilan mitoitusmenetelmään liittyvät
    olettamukset ja parametrit.
  • Lisätty kohtaan 7.3.9/FI.1 teräksisen ristikkopylvään pylväskokeita koskevat määrittelyt.
  • Puupylväiden murtorajatilan sisäisten voimien ja momentin laskentamenetelmää koskevaa kohtaa 7.5.5.2/FI.1 on muutettu.
  • Lisätty kohta 7.7.1, jossa annetaan yleisiä ohjeita harustetuille rakenteille.
  • Kohdan 7.7.4.3/FI.2 useasta tasosta harustettujen pylväiden murtorajatilan määrittämistä koskevia vaatimuksia on täsmennetty.
  • Haruksia koskevia vaatimuksia on täsmennetty mm. haruskorroosion huomioonottamisen osalta kohdassa 7.7.6./FI.2.
  • Pylväiden turvallisuusvaatimuksia (7.10.3/FI.1) ja harusten merkintävaatimuksia (7.10.3/FI.2) koskevia kohtia on täydennetty.
  • Kohdassa 9.6.2 (johtimien osavarmuusluku) ominaislujuuteen sovellettavaa osavarmuuslukua on muutettu.
  • Liitteeseen J (Teräsristikkopylväiden kulmatangot) on täsmennetty puristettujen kulmatankojen
    nurjahduskestävyyttä koskevia asioita.

Tervetuloa komiteajäseneksi

SESKOn komiteoiden työhön osallistuminen on avointa kaikille asiasta kiinnostuneille. Komitean jäsenyys avaa mahdollisuuden vaikuttaa kansainvälisten IEC- ja eurooppalaisten CENELEC-standardien sisältöön ja tämän myötä myös Suomessa sovellettaviin standardeihin. Komiteajäsennyydestä peritään vuosittainen osallistumismaksu. 

Lisätietoja komitean toiminnasta

Juha Vesa
+358 45 657 8661
etunimi.sukunimi@sesko.fi