Viitetunnusten muodostamissäännöt SFS-EN 81346-1
Standardissa SFS-EN 81346-1 esitetään teknisten järjestelmien jäsentelyn periaatteet. Sen avulla järjestelmä voidaan jakaa puumaiseen rakenteeseen ja sen alaosiin (”kohde” esim. järjestelmän komponentti) viitataan viitetunnuksia käyttämällä.
Näitä periaatteita soveltamalla voidaan käsitellä tehokkaasti suurten ja/tai monimutkaisten asennuskokonaisuuksien informaatiota. Jäsentelyn periaatteita ja viitetunnusten muodostamissääntöjä voidaan soveltaa sekä fyysisiin, että ei-fyysisiin kohteisiin.
Standardissa kuvataan periaatteet, joiden mukaan kohteet jäsennellään, mukaan lukien viimeksi mainittuihin liittyvä informaatio sekä säännöt, joiden mukaan viitetunnukset muodostetaan tuloksena olevan rakenteen perusteella.
Standardissa SFS-EN 81346-1 esitetään:
- periaatteet, joiden mukaan kohteet jäsennellään, mukaan lukien viimeksi mainittuihin liittyvä informaatio
- säännöt, joiden mukaan viitetunnukset muodostetaan tuloksena olevan rakenteen perusteella
Kohteiden luokitus ja tunnusten kirjainkoodit SFS-EN IEC 81346-2
Standardissa SFS-EN IEC 81346-2 esitetään luokittelumalli kohteille sekä niihin liittyvät kirjainkoodit, joita voidaan soveltaa sähkö-, kone- ja rakennustekniikassa, sekä kaikilla teollisuudenaloilla.
Kirjainkoodit on tarkoitettu käytettäviksi standardissa SFS-EN 81346-1 ilmoitettujen, viitetunnusten laatimista koskevien sääntöjen mukaisesti. Viitetunnuksia käytetään teknisissä piirustuksissa ja kaavioissa.
Kohteen viitetunnus esitetään usein kohdetta esittävän piirrosmerkin läheisyydessä. Sähkötekniikan piirrosmerkkistandardin IEC 60617 datalehdillä esitetään piirrosmerkkiin soveltuva yksi tai useampi kohteen toimintaa vastaava SFS-EN IEC 81346-2:n mukainen kirjainkoodi.
Lisätietoja ks. Teknisten kohteiden luokittelumallit ja luokkien kirjankoodit 11.2.2020